Uus kiärrätysnalle on taas syntyny. Soon nimeltänsä Betty Beerit Birgitta. Betty tullee semmosesta, ko mun entises tyäpaikas yks taksisuhari tuli toimittaan yhre vanha neiti-ihmise asioit luukulle, ni hän esitteli asiakkaa nimeks sukunime jälkee et "Aino Elisabet, lausutaa Betty". Beerit o tiätty se menneitte vuosikymmente suasittu iskelmä-Beerit ja Birgitta tullee taas mun kansakoulukaverini nimest. Sil Pirkital oli oikee ruattalaine sukunimiki, joka kaike kukkuraks alko ruattalaisel ååålla. Asuttii kyl iha umpisuamalaises pikkukyläs ja Pirkitta viä sen iha mettäkulmal eikä se ruattii puhunu. Sen takkii sen nimi varmaa kuullosti vähä liia hianolt. Taisin olla vähä katteelline :)
Turkki o lahjotuksen saatuu kiharakarvaa, samanlaist ko
Arttur Armas Alekseiki oli. Noon vähä niinku sisaruksii. Nalle o täytetty osaks vanhast täkist otetust puuvillavanust, osaks jostai tilkkutyänteost jääneest puuvillavanust ja lankanpätkist. Liivi o askarteluhuavast leikattu ja rusettinauha oon joskus tuanu iha ulkomailt Tallinnast asti. Samallaist saa kyl Suamestaki, muttei yht halval.
Tää BeeBeeBee o just saanu tiätää, et se o päässy lukkeen enklantii Tamperee yliopistoo. Sen takkii sil o ainejärjestö mukkaa punane liivi ja rusetti, ko sopivaa opiskelijahaalarii ei tähä hättää löytyny. Tää nalle o nääs menos mun pojaalleni Manse Hervantaa opiskelukaveriks, ko aika vaa koittaa. Poika lupas hankkii täl ainejärjestö merkinki toho liivii, ko vaa syssy tullee ja konttori siäl yliopisto mäel aukee.
Tän Juhannukse BeeBeeBee viättää viä tääl maaseuru rauhas, syä makkaraa, sillii ja uusii perunoit ja saunoo ja saattaa vähä maistaa kaljaaki, mut vaa kohtuullisesti. Hän ja mää toivotettaa kaikil oikee
Hyvvää Juhannust!